Näkö peittää kuulon

Mulla on aisteista vahvin näkö, en puhu itse näkökyvystä kun rillit päässä kuljen vaan aistin hallittavuudesta. Olin barokkikonsertissa ja mun piti sulkea silmäni jotta kuulin kunnolla ja pystyin keskittymään musiikkiin. Ensin kuuntelin silmät auki mutta sitten huomasin tutkivani edessä istuvan naisen tukkaa, se oli vähän huonosti. Sit edessä olija pudotti jotain ja mietin mitä tehdä nostanko vai en ja tuijottelin esinettä lattialla hänen tuolinsa alla. Nostin hienovaraisesti esineen ja palautin omistajalleen ja sit rupesin tuijottamaan kuinka yksi viulisteistä liikutti yläruumistaan soittaessaan, onko liikkeessä kaava vai ei....apua mulla menee koko homma ohi. Suljin silmäni ja keskityin musiikkiin, vihdoinkin kuvavirta lakkasi aivoissani ja kuulin rauhoittavaa, kaunista musiikkia. Vähitellen aloin vaipumaan unenkaltaiseen transsiin jossa oli rauhallista, vain minä ja musiikki. Havahduin taputuksiin ja putosin pinnalle kunnes seuraava kappale alkoi, silmät kiinni ja transsiin.